Ensimmäinen viikko Zagrebissa takana… Täällä on tehty kellolle jotain, aika lentää.. Jos tiivitäisin ensimmäisen viikon, luultavasti uusia ihmisiä (etenkin puolalaisia), vodkaa, paikallista kaljaa, tuhansia eksymisiä ja pitkiä jonoja riittäisi kuvamaan ensimmäistä viikkoa. Mutta mahtuu siihen oikeasti paljon enemmänkin.

Tiistaina kävin ilmoittautumassa yliopistolle. Koordinaattori lähetti minut yliopiston kirjakauppaan hakemaan indeksiä (kirja, johon opintosuoritukset kirjataan). Lähdin matkaan. Yritin paikallistaa ensimmäisen maamerkin yliopiston pihalla. ”Heyy, are you also an Erasmus-student? You need to go there. Well, I’ll just show you the way”. ”Yes and thank you so much. I feel like Alice in Wonderland right now.” ”Hahhahhahaa, well, actually, hi, my name is Alice.” Tapasin Alicen iltapäivällä uudestaan, kuten myös suurimman osan muusta tulevasta DreamTeamistamme yliopiston tarjoamalla City Walking Tourilla. Ensimmäisestä illasta saakka pieni ryhmämme on ollut tiiviisti yhdessä. Toki vietämme aikaa muidenkin kanssa mutta tuntuu hyvältä, että aina on ihmisiä, joista saa seuraa syömään, shoppailemaan, pankkiin ja tärkeimpään eli kaljalle.

Ensimmäinen viikko meni pitkälti käyden paperisotaa päivisin ja kaupungilla iltaisin vaihtareiden kanssa. Kulttuurieroihin suhtaudutaan vaihtariporukassa uteliaasti, kaikki ymmärtävät, että tulemme hyvin erilaisista taustoista. Asioiden hoitamiseen menee järkyttävän kauan. Etenkin jos (kun) eksyy pari kertaa matkalla. Ja sitten jonottaa. Todennäköisesti ensin aivan väärässä jonossa.

Lauantai poikkesi hieman muista päivistä, herätys aikaisin ja lähtö päiväretkelle maaseudulle. En ollut arvannut, että Kroatia on niin kaunis ja vehreä. Vierailimme museossa jossain vuoristossa (The Krapina Neanderthal Museum) ja Kumrovecin kylässä. Mennyt viikko painoi pahasti mutta oli kiva päästä ulos kaupungista. Jotta nyt ei maailmankirjat menisi sekaisin, ilta meni luonnollisesti viinin & vaihtariporukan merkeissä.